maanantai 19. toukokuuta 2014

joko nyt?

Joko nyt saa nauttia kesästä?

KYLLÄ 

 
Vihdoin saatiin tännekkin maailman kolkkaan aurinkoa. Nyt en aijo tehdä lähipäivinä muuta kun nauttia auringosta ja ystävistä. Sitä tehtiin myös koko viikonloppu.
 Aurinkoa ystäviä, sukulaisia ja hyvää ruokaa. 

Mentiin lauantaina Rosannan kanssa mun äidille grillailee ku ei ollu oikee tekemistä. Siinä vierähtiki mukavasti koko iltapäivä. Masut killillää leikittii ja otettii vähä aurinkoaki. Oli niin lämmin. Viel on mulla vähä opettelua ton lapsen pukemisee. Viime kesänä R makas koko kesän vaunuissa harson alla ni ei tarvinnu paljo aurinkorasvoja miettiä. Body ja huivi päähä ja vaunuihi. Siellä viihty montaki tuntia. Enää ei niin meekkää. Toi touhupeppu juoksentelee minne sattuu koko ajan ja hetkeekää ei olla paikoillaa.
 Ni mitä pukea ettei oo liian kylmä tai lämmin? kuitenki pitäs iho suojata ettei lapsonen pala. Sitteku on vaatteet suojaamassa ihoa ni onki jo liian kuuma. Ei o helppoo. No yhen ongelman oon jo ratkassu. Nimittäin uimapuku. Ostin Polarn O. Pyretiltä pitkähihasen uimapaidan missä suojakerroin on 50. Eli ei tartte aurinkorasvoja kun on pitkät hihat ja itse paidassa on jo suojakertoimet. Super hyvä tuleviin rantareissuihin. Alaosassa voi käyttää sit vaikka perus uikkarin alaosaa tai shortseja. 
Pipot,huivit ym lätsät meil ei kestä ollenkaa päässä. Ei kesäsin eikä talvisin. Kokoajan saa olla laittamassa takasin ja kieltämässä ottamasta hattua pois. No ehkä tähänkin tulee muutos kun tuo tuosta vähän kasvaa.




Eilen sunnuntaina mentiin miehen vanhemmille. Mies huolsi autoa koko päivän (vieressä kiittelin et oon nainen ja mies hoitaa nää asiat) ja me käytettiin tytön kanssa tilaisuus hyväks ja leikittiin ja otettiin aurinkoa takapihalla koko päivä. Likka pääs myös uiskentelemaan vannaan! ai että sitä ilon määrää. Illasta syötiin ja tultiin kotiin. Koko päivä ja viikonloppu oli menty ni oli vähän unesta kiinni saamisen vaikeuksia Rosannalla mut tunnin riekkumisen ja kiukuttelun jälkee saavutettii kuitenki uni ja R nukkuikin koko yön aamu 8 saakka ilman yhtäkään heräämistä. Ihanaa! Nyt on hyvä virkeenä ja levänneenä jatkaa alkavaaviikkoa suunnaten tänään Saralle kattoo lapsosia ja muita mammoja.


Muistakaa nauttia auringosta!

H&R















                                                                              
                  
              
                                                                                                                                                                               

maanantai 12. toukokuuta 2014

osa päivästä

Tää päivä on menny taas kotona loikoillessa ja touhuillessa. 
Huomen mennää kattoo isompaa asuntoa. Jännää! katotaan mitä huominen tuo tullessaan. Nyt on järkkäriki käytös ni saan otettua kunnon kuvia.
Kuvia tältä päivältä, nyt en kerkee jäädä jaarittelee. Koti hommat odottaa!










H&R

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Meidän päivä ja terveiset sairastuvalta

Äitienpäivä lähti meillä käyntii siivoamisella, kuinka ollakkaan. Rosanna kiukkus koko viimeyön kun oli niin räkänen ni valvottiinkin sit suurinosa yöstä. Olin ihan super väsyny aamulla. Ei meinannu silmät kestää auki... Molemmat vedettiinkin sit melkein 3 tunnin päikkärit. 

Rosannalle löyty super söpöt lemon-body ja farkkuliivi tän viikkosella shoppailu reissulla.

Myöhemmin iltapäiväl lähettiin mun äidille syömää ja kakku kahveille. Sisko oli tehny ihan super hyvän mansikkakakun jossa oli tuoreita mansikoita. Tuli ihan kesä mieleen. (olispa se on täällä). 


Laittelin äskön likkaa nukkumaa ja huomasin et se oli ihan tulikuuma. No meille rantautu kuumekkin.  EI Taas. Vasta oltiin koko poppoo kipeenä... Toivottavasti menis nopeesti ohi kun ensi viikolle on luvattu hyvää ilmaa niin pääsis ulkoileen.


Siskokset


Hyvää alkavaa viikkoa kaikille. Mä käperryn nyt kullan kainaloon ja keskityn vain ja ainoastaan telkkariin! 

H&R

lauantai 10. toukokuuta 2014

Pitkään mietittyäni

Mietin pitkään mitä voisin kirjottaa. Ja keksin sen kun väsäsin itku silmässä äitienpäivä kortteja mun mummulle ja äidille. Nimittäin äitiydestä, sen tuomasta huolesta, ylpeydestä, vastuusta, rakkaudesta ja tunteista.


Mun oma äiti on mulle kaikki. Ennen en tajunnut kuinka paljon huolta ja murhetta kuin myös iloa ja onnistumisen tunnetta oon hänelle tuottanut niin hyvässä kuin pahassa. Nyt oman lapsen kautta tajuan miksi mulle on soiteltu perään, kyselty mun menemisiä, missä meen ja kenen kanssa. Tuo "tapa" ärsytti mua aivan suunnattomasti. Koska olin aina sitä mieltä et kyllä mä pärjään itsekkin, en tarvitse muilta apua. Olihan mulla kaverit. Todellisuudessa äiti ja mummu on oikeestaan ainoot ihmiset mun elämässä jotka ovat pysyneet tein mä mitä tahansa. Nykyään mulla on ystävät jotka tukevat ja auttavat tarvittaessa. Ennen näin ei ollut. Luulin vaan. Vaikeuksia kun tuli niin tuntui että kukaan ei kuunnellut eikä auttanut. Kaikki kaikkosivat paikalta hädän hetkellä. Äiti on auttanut aina, hänen luokse on aina voinut mennä. Oon kiitollinen mun äidille kaikesta, niin taloudellisesta tuesta kun tunnetason tuesta. Ihminen jolle voin nykypäivänä kerotoa kaiken. Kiitos siitä.



Oma lapsi on mahdollistanut sen, että ymmärrän millaista ylpeyttä, huolta ja onnellisuutta lapsi tuo elämään. En olisi kuuna päivänä uskonut että rakkaus jota omaa lasta kohtaa tuntee tuo kyyneleet silmiin ja sitä rakkauden määrää ei voi edes sanoin kuvailla. Se on jotain aivan uskomatonta. Haluan antaa lapselleni parhaan mahdollisen elämän mihin minä pystyn. Tähän mennessä tunnen että olen onnistunut siinä.Hymy mikä lapsen kasvoille tulee kun näkee minut. Tai onnistumisen tunne lapsella kun kannustan, kehun ja taputan onnistuneesti tehdystä palapelistä. Yleys siitä kun lapsi ottaa ensi askeleet, sanoo ensimmäisen kerran äiti tai kun tyttö tulee halaamaan ja antaa maailman kuolaisimman suukon poskelle ja hymyilee. Myös huoli kuuluu ikävä kyllä äitiyteen. Onneksi me ollaan oltu terveitä, suurempia haavereita ei ole sattunut (koputan puuta kolme kertaa), lukuunottamatta kaatuamisia, mustelmia ja sydäntäsärkevää itkua.  Onneksi tähän mennessä äidin lämmin syli, halit ja suukot ovat auttaneet. Toivotaan että jatkossakin.

 Oon myös super kiitollinen mun maailman parhaimmalle miehelle, että se on pysyny meidän rinnalla suurista vaikeuksista huolimatta. Ja tiedän että se rakastaa meitä ja me häntä <3


Haluan vain kertoa sen että äitiys on maailman parhain ja kaunein asia. Ja äitiys sopii minulle. Mulla nousee tunteet pintaan kun näitä asioita alkaa syvällisemmin miettiä, että mitä tekisinkään ilman äitiä tai omaa lastani jolle saan olla äiti, muita sukulaisia lukuunottamatta.  Huomenna pillitän varmaan koko päivän, koska olen niin onnellinen kaikesta mitä minulle on suotu. 
Kaikki äidit, viettäkään huomenna ihana päivä perheen parissa ja olkaa ylpeitä saadessanne olla paras äiti omalle pienoisellenne.  



H&R

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Voihan apinaeväs ja hiekkalaatikko ja kävely

Otsikko kertoo kaiken... Aloin eilen aamul tekee oikee kovalla kädellä noita kuuluisia apina eväitä. Olin varma et Rosanna tykkää niistä hullunaa. Pakkohan sen on kun kaikki muutkin lapset niistä tykkää. Vaan ei tykännytkään meidän likka. Otti patukan käteen katsoi sitä hetken, katsoi mua ja uudestaan evästä. Maistoi varovasti ja sylkäsi ulos... no ne niistä eväistä. Ei tarvi meillätoista kertaa tehdä :D Noi olis sellasia niin helppoja pikkueväitä esim reissuun mukaan mut me keksitään sitten jotain muuta "herkkua". Rosannaki varmaa miettii näitä mun kokkailuja sille et eikö se milloinkaan lopeta...


Rosanna on ollut nyt vähän kipeenä.
Nenä vuotaa ja yskittää. Luulen että osa syyllinen nuhaan on toi älytön katupölyn määrä ja siitepöly. Kuumettaki oli eilen hetken aikaa mut se meni nopsaan ohi. Eilen vaa pötköteltiin koko päivä kotona mut tänään uskaltauduttii hiekkalaatikolle omaan pihaan hetkeksi kun kuumetta ei ollut. Tyttökin piristyi vähän kun pääsi ulkoilemaan raittiiseen ilmaan. Voi sitä hiekansyönnin määrää. Hetiku katse välttää sekunniksi ni on kasa hiekkaa suussa. Vissiinki se on hyvää sitten. Kaikkea pitää maistaa. Eihän sitä muuten opi/tiedä.


ROSANNA ON LÄHTENYT KÄVELEMÄÄN IHAN KUNNOLLA. VIHDOIN. <3 Pitkään se veikin. Äiti on niin super ylpeä. Samalla haikea fiilis että mulla ei ole enään vauvaa <3
Ihanaa kun on luvattu nyt vaan aurinkoa ja lämmintä. Laittelin parvekkeenki kesä kuntoon talven jäljiltä. Kohta voi syödä aamupalat partsilla. Ens viikolle oli luvattu jo jopa 19 astetta lämmintä. Kohta saa kaivaa kesä vaatteet kaapista <3 jes



H&R

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Lapsimessut

Huh, vihdoin likka nukkuu ja mä pääsin lösähtää sohvalle. Joha sitä 12 tuntia oltiinkin liikenteessä. Oli kyllä niin toiminnan ja vauhdin täyteinen päivä että varmasti kaikki reissaajat Onni ja Jessica mukaan lukien nukkuvat ensi yönä hyvät unet. Rosanna tapansa mukaan heräs jo kukonlaulun aikaa kello 7. Mä olin ihan silmät ristissä. Mut ripeesti suoritettii aamutoimet tukka ja vaatekriisien keskellä ja suunnattii nokkamme
 juna-asemalle n klo 9. Ja nähtiin Jessica ja Onspa siellä. Lähettiin yhdeksän jälkeisellä Z junalla Pasilaan ja lapsimessuille. Lapset taas iloitsi kun näkivät toisensa. Voi sitä riemun määrää.  Musta tuntuu et Rosanna alkaa tunnistaa Onnin !Onha Onni kuitenki sen rakkaus <3

Junan odottelua asemalla

Voi sitä ihmismäärää mikä siellä messuhallissa oli ! oikee ahistaa jo ku näin jälkeen päin ajattelee. Hermo kesti kyllä yllättävän hyvin siihen nähden kuin paljon siellä oli vaunuja, ihmisiä ja kitiseviä lapsia :D (anteeks huutavien lapsien vanhemmat, ei pahalla). Rosanna ja Onni oli kyllä niin nätisti koko reissun et ne ansaitsee papukaija merkit<3 Messut oli niin isot et sitä kokonaisuutta en pystyny hahmottaa. Seilattii siellä sun täällä. Osa paikoista nähtiin monta kertaa ja osa jäi varmaan näkemättä. Mä olisin toivonu et Rosanna olis nähny vekara lavalla Satu Sopasen ja Tutti orkesterin mut meidän tuurilla likka nukku just unia sillon. Yllättävää... Se jammailee aina aamuisin kun tulee telkkarista Musa rullaa ja se on ihan superi. 




Ja uniaika








 
Törmäiltiin myös Kuuhun ja Kodaan! käytiin Lamazen leikkipisteel vähä "jalottelemassa" jotta lapset pääsivät pois rattaista hetkeksi. Rosanna tykkäs sikanaa niistä maatiloista ja pikku-ukkeileista et harkitsen meille sellasen ostamista. Kyllä taas näki likan nauttivan kun ei ollut samat vanhat omat lelut vaan paljon uusia juttuja. Hermoha sit meni kun oli aika jatkaa matkaa pois leikkipaikalta. Mut loppu hyvin kaikki hyvin. Se kiukku unohtu yhtä nopeesti ku tulikin.
 


 
JA TÄSSÄ MEIDÄN RAKASTAVAISET
 


Tottakai messuilta piti myös jotain ostaa. ( Eihä sieltä voi nyt tyhjin käsin lähteä! eipä??)
Mukaan tarttu ruokatabletti pöydälle tai miksi sitä nyt ikinä kutsutaankaan. Tabletti pääs heti iltapalalla kokeiluun ja tais tyttöki tykätä.
 


Iso kiitos Jessicalle ja Onnille onnistuneesta päivästä. Näitä pitäisi olla enemmän <3
Nyt mä hyökkään koulutehtävien kimppuu et se kasa pienenis edes joskus. 
Mukavaa viikonloppua
H&R

torstai 10. huhtikuuta 2014

Meidän koti

Nyt meidän kodista. Asutaan siis reilu 60m2 kaksiossa lahdessa. Ollaan asunnossa asuttu nyt vuoden verran ja tykkään tästä edelleen. Tää oli rempattu lattiasta kattoo (paitsi vessa) saakka just ennen ku tähän muutettiin. Välillä tulee fiilis et haluun muuttaa isompaa mut ne fiilikset katoo yhtä nopeesti ku on tullukki. Kyllä mä rakastan meidän kotia. Edellisessä asunnossa meni hirveen kauan ennen ku se tuntui kodilta mutta jo asunto esittelyssä tiesin että tämä on meidän koti. Ja oikeassa oon ollu.


Tää sisustaminen on ainaki täs huushollissa _ikuisuusprojekti_ joka ei ota loppuaksee. Aina muka tarvii jotain uuttaa ja sitä ja tätä ja tota vaikka todellisuudessa tarvii yhtää mitää :D se "mutku mä haluun/tarviin" on usein tarpeeks painava syy sille että pääsee shoppailee. Mun koti ei todellakaan noudata mitään tiettyä sisustuskaavaa vaan se kaava kulkee mun silmässä. Jos joku asia miellyttää mun silmää ni se lähtee mukaan ja löytää paikan meidän kodista. 


Valkonen on kuitenki mulle pakkomielle... Kaikki pitäs olla vaa valkosta ja valkosta. En tiä mistä se päähän pinttymä on tullu. 
Sisustuksessa meil on oikeestaa vaan harmaata ja valkosta. Myös beigeä löytyy. Kaikki huonekalut on valkoisia. Lukuunottamatta keittiön pöytää jota vihaan koska se on ruskea... Sitte ku Rosanna on vähä vanhempi ni investoin meille korkeakiilto pöydän ja kuten arvata saattaa ni VALKOISENA <3


Mä nukun itse olohuoneessa että rosanna sai oman huoneen. Onneks on niin iso olohuone että tää jarjestely otti onnistuakseen. 




Rosannan huone on TODELLA hölmön muotoinen. Pyörittelen varmaa viikottain huonekaluja siellä ku ei tiedä mitenpäin olis parhain. Huoneessa on nyt valkoista ja vaaleanpunaista. Myös harmaa tähtimatto on kotiutumassa lastenhuoneen lattialle pitkien etsintöjen jälkeen. (Äiti kysyin mitä haluan 20-vee lahjaksi. No, mä vastasin että maton :D) 



H&R